Usein kysytyt kysymykset
Kysymyksiä ja vastauksia
Ostaminen ja toimitus
Miten teen tilauksen?
Lisätkää tuotteet ostoskoriin, valitkaa toimitus- ja maksutapa ja vahvistakaa tilaus. Kun maksu on vastaanotettu, lähetämme sähköpostitse vahvistuksen ja laskun. Tehtyä tilausta ei voi enää muuttaa – jos haluatte korjata jotain, kirjoittakaa mahdollisimman pian osoitteeseen labas@slaptameile.lt.
Miten voin maksaa?
Voitte maksaa oman pankkinne kautta tai maksukortilla (myös Apple Pay ja Google Pay). Maksut käsittelee turvallisesti ”Montonio”.
Miten toimitatte tuotteet Liettuassa?
Liettuassa toimitamme tilaukset LP Expressin, Venipakin ja DPD:n pakettiautomaatteihin – pakettiautomaatin valitsette ostoskorissa.
Paljonko toimitus maksaa?
Liettuassa toimitamme vähintään 100 €:n tilaukset maksutta (paitsi Kuurinkynnäälle – sinne toimitus maksaa 15 €). Pienemmissä tilauksissa toimitus pakettiautomaattiin maksaa alkaen 2,49 € (2,49–2,99 €, riippuu pakettiautomaattiverkostosta) – tarkan hinnan näette ostoskorissa, kun valitsette toimitustavan.
Kuinka nopeasti saan tilaukseni?
Maksun jälkeen toimitamme tilauksen 1–3 arkipäivässä. Lähetämme paketit maanantaista perjantaihin; perjantaina klo 12 jälkeen tehdyt tilaukset lähetetään seuraavana maanantaina.
Lähetättekö ulkomaille?
Kyllä. Muihin EU-maihin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan lähetämme Liettuan postin kautta – alkaen 12 €. Tarkan hinnan näette ostoskorissa.
Voinko palauttaa tuotteen?
Kyllä, 14 päivän kuluessa tuotteen vastaanottamisesta ilmoittamatta syytä. Tuotteen on oltava käyttämätön, alkuperäisessä ehjässä pakkauksessa. Sopikaa palautuksesta ennen lähettämistä kirjallisesti sähköpostitse osoitteeseen labas@slaptameile.lt. Palauttakaa tuotteet osoitteeseen Sodybų g. 7a, 13277 Vilnius. Palautamme rahat 14 päivän kuluessa tuotteen vastaanottamisesta samalle tilille, jolta maksoitte. Palautamme myös vakiotoimituksen hinnan. Palautuksen lähetyskulut maksaa ostaja, paitsi jos tuotteessa on vika tai lähetetty tuote on väärä.
Voinko palauttaa lipun kierrokselle tai muuhun elämykseen?
Tiettynä päivänä järjestettäviin elämyksiin ostettuja lippuja ei palauteta, jos suunnitelmanne ovat muuttuneet (Liettuan siviililain 6.228¹⁰ §:n 12 kohta). Palautamme rahat, jos tapahtuma perutaan tai siirretään eikä uusi päivämäärä tai paikka sovi teille.
Kuinka kauan lahjakortti on voimassa ja mihin sen voi käyttää?
Lahjakortti on voimassa 3 kuukautta ja käy mihin tahansa tuotteeseen tai elämykseen (paitsi muihin lahjakortteihin). Myös kierroksen lahjakortti on voimassa 3 kuukautta.
Mitä teen, jos tuotteessa on vika?
Tuotteilla on 2 vuoden takuu. Kirjoittakaa osoitteeseen labas@slaptameile.lt: ilmoittakaa nimenne, yhteystietonne ja vika ja liittäkää ostotosite – löydämme ratkaisun.
Miten saan teihin yhteyden?
Kirjoittakaa osoitteeseen labas@slaptameile.lt tai soittakaa numeroon +370 609 55551.
Tietoa ”Slapta meilė” -kaupasta
Mikä on ”Slapta meilė”?
”Slapta meilė” (Salainen rakkaus) – kulttuurialan startup: lahjoja, elämyksiä ja tarinoita, jotka on luotu 1500-luvun dramaattisen kuninkaallisen Sigismund Augustin ja Barbara Radziwiłłin rakkaustarinan faktojen ja myyttien pohjalta.rnrn1500-luvulla (1543–1551) Vilnaa ja Krakovaa järkytti kielletty ja ainutlaatuinen rakkaustarina. Sen aiheuttaman skandaalin ja draaman vuoksi siitä tuli kaikkien aikojen romanttisin Vilnan legenda salaisesta kuninkaallisesta rakkaudesta.rnrnLiettuan suuriruhtinas Sigismund August ja hänen kaunis alamaisensa Barbara Radziwiłł rakastuivat toisiinsa. Tuohon aikaan hallitsijoiden avioliitot olivat maiden taloudellisia ja sotilaallisia liittoja. Valtiot liittoutuivat kumppaneiden kanssa, jotka auttaisivat puolustautumaan ja kasvamaan, joten kuninkaallisille jälkeläisille valittiin puolisot maiden etujen mukaan. Tuleva kuningas uskalsi antautua tunteilleen ja nai salaa rakastamansa naisen.rnrnTultuaan Puolan kuninkaaksi Sigismund August sai aikaan sen, että Barbara tunnustettiin hänen lailliseksi vaimokseen, Liettuan suuriruhtinattareksi ja kruunattiin Puolan kuningattareksi. Vilnassa syttyi Barbara Radziwiłłin tähti, joka on jo yli neljä vuosisataa vetänyt puoleensa salaperäisyydellään ja viehätysvoimallaan.rnrnVuonna 2022 Julija Janus alkoi vähitellen luoda ammattimaisen muotoilun alustaa – verkossa toimivaa näyttelyhuonetta – ja kutsui yhteistyöhön erilaisia valmistajia, tekijöitä sekä historian, taidehistorian, muotoilun, teknologian ja antropologian tutkijoita. Jatkuvasti kehittyvä muotoilutuotteiden ja palvelujen kokoelma sai nimen ”Slapta meilė”.
Mikä on ”Slapta meilė” -ääniopas?
”Slapta meilė” – tämän nimen sai ääniopas, jonka Julija Janus (suunnittelija, monialainen taiteilija, paikantekijä) kirjoitti ja valmisti käyttöön. Matkaääniopas, joka on kirjoitettu ja äänitetty kuin Barbara Radziwiłłin päiväkirja, johdattaa Vilnan vanhankaupungin halki paikkoihin, jotka liittyvät suoraan kuuluisaan renessanssin rakkaustarinaan.rnrnÄäniopas toimii sivustolla slaptameile.lt/audiogidas/ kolmella kielellä (liettuaksi, englanniksi ja puolaksi) omalla kartallaan ja reitillään. Se on käytettävissä kaikilla mobiililaitteilla, joten kaikki äänikierroksen pisteet on helppo löytää. Työkalua voivat käyttää sekä ammattioppaat että omatoimimatkailijat.
Barbara Radziwiłł
Kuka oli ja on Barbara Radziwiłł?
Barbara Radziwiłł (1520–1551) – oli lähtöisin Radziwiłłeista, yhdestä Liettuan suuriruhtinaskunnan ja Euroopan rikkaimmista ja vaikutusvaltaisimmista ruhtinassuvuista. Aikalaisten mukaan Barbara oli hyvin kaunis nainen – pitkä, solakka, vaaleahiuksinen. Vanhemmat antoivat hänelle hyvän koulutuksen, hän osasi puhua liettuaa, ruteenia ja puolaa. Hänen ulkonäöstään, asuistaan, hovistaan, metsästys-, tanssi- ja kylpyharrastuksestaan sekä intohimostaan koruihin, eksoottiseen ruokaan ja kosmetiikkaan kerrottiin legendoja.
Kuinka monta kertaa Barbara Radziwiłł oli naimisissa?
Barbara avioitui nuorena, noin 17-vuotiaana, toisen Liettuan mahtavimman suvun jälkeläisen, kreivi Stanisław Gasztołdin kanssa. Kreivin kuoltua vasta 21-vuotiaasta Barbarasta tuli tulevan kuninkaan, Liettuan suuriruhtinaan Sigismund Augustin rakastettu, ja 4 vuotta myöhemmin, elokuussa 1547, he menivät salaa naimisiin. Kun avioliitosta ilmoitettiin, syntyi skandaali – Puolan ylimystö ja kuningataräiti Bona Sforza vastustivat avioliittoa kiivaasti.
Miksi Sigismund Augustin perhe vastusti hänen avioliittoaan Barbara Radziwiłłin kanssa?
Vastustus johtui siitä, että 1500-luvulla maiden geopoliittiset, sotilaalliset ja taloudelliset liitot solmittiin kahdella tavalla: valloituksin tai hallitsijoiden avioliitoin. Liettualle ja Puolalle oli tuolloin hyvin tärkeää varmistaa Keski-Euroopan maiden, silloisen Saksan ja Itävallan keisarikunnan tuki Venäjän hyökkäyksiä vastaan. Tähän pyrittiin avioliittosopimuksilla. Liettuan ja Puolan tulevan hallitsijan salainen avioliitto alamaisen kanssa kaatoi maiden suunnitellun ulkopoliittisen strategian.rnrnBarbarasta tuli oman rakkautensa ja avioliittonsa marttyyri. Häntä syytettiin julkisesti ja selän takana siveettömyydestä, noituudesta ja tarttuvista taudeista. Sigismund Augustin oli ryhdyttävä kaikkiin varotoimiin suojellakseen rakastettuaan huhuilta, tiedoilta häntä koskevasta panettelusta ja todelliselta fyysisen tuhoamisen vaaralta. Jopa Augustin tultua kuninkaaksi hänen oli hyvin vaikea suojella rakastettuaan salaiselta ja avoimelta ahdistelulta kuninkaan hovissa.
Oliko Barbara kuningatar?
7. joulukuuta 1550 Wawelin (Krakova) katedraalissa Barbara Radziwiłł tunnustettiin ja kruunattiin Puolan kuningattareksi.
Mitä Barbara Radziwiłł teki?
Barbara oli yhden Liettuan mahtavimman suvun tytär. Hänellä uskotaan olleen liettualaista, ukrainalaista ja puolalaista verta. Hänen isänsä Jerzy Radziwiłł oli Liettuan armeijan päällikkö, suurhetmanni ja hovimarsalkka. Barbara avioitui ensimmäisen kerran nuorena, noin 17-vuotiaana. Hänestä tuli toisen mahtavan suvun, Gasztołdien, jälkeläisen kreivi Stanisław Gasztołdin vaimo. Barbaran asemassa olevat naiset valmistettiin huolehtimaan suuren kartanon hallinnasta, synnyttämään ja kasvattamaan lapsia. Hän toivoi myös synnyttävänsä valtaistuimen perillisen ja suri syvästi, kun hän sai useita keskenmenoja.rnrnBarbara huolehti omasta ja ympäristönsä estetiikasta, rakasti kylpemistä, saunaa, hierontaa, metsästystä, ratsastusta ja tanssia. Kuningattaren lempikukkia olivat laventeli, ruusu ja orvokki, joiden asetelmilla hovin palvelijat koristivat hänen huoneensa. Hän keräsi koruja ja rakasti niitä yhtä paljon kuin suuriruhtinas Sigismund August. Rakastavaiset liittivät toisilleen lähettämiinsä kirjeisiin usein kallisarvoisen, ainutlaatuisen korun.
Miten Barbara Radziwiłł pukeutui?
Muotokuvissa Barbara Radziwiłł on pukeutunut vaatteisiin, jotka on ommeltu enimmäkseen Saksassa, harvemmin Italiassa ja Espanjassa vallinneen muodin mukaan. Brokaatti-, damasti-, atlas- ja silkkipukuja; kulta- ja hopealangoin kirjailtuja liivejä; kärpän- ja soopelinnahkoja; ruusuin koristeltuja pitsihattuja; Keski-Euroopan maiden muodin mukaan ommeltuja barettihattuja; kullattuja hopeakruunuja, peignoir-aamuasuja, mustia läpikuultavia nauhoja; samanvärisillä helmillä kirjailtuja olkanauhoja, helmipääpantoja, huppuja, läpikuultavasta kankaasta tehtyjä pikkumyssyjä. Kaunis aatelisnainen piti vihreästä ja valkoisesta, mutta eniten punaisesta, mutta hän seurasi muotia ja pukeutui myös kontrastisiin sävyihin sekä valkoisiin ja mustiin vaatteisiin. Hän käytti koristeltuja ja jalokivin kirjailtuja vaatteita. Erityisen muodikkaita olivat tuolloin kirjaillut helmet, joilla koristeltiin kaikki Barbaran asut. Hänen kruunajaisissa käyttämänsä helmihuntu herätti sensaation Euroopassa, ja sen uskotaan päätyneen Barbaran kuoleman jälkeen agenttien välityksellä Englannin kuningattarelle.rnrnKirjallisista esimerkeistä näkyy, että rakastavaiset osoittivat joskus yhteenkuuluvuuttaan sovittamalla vaatteensa yhteen.
Mitä Barbara Radziwiłł söi?
Sääntöjen mukaan hallitsijattarelle ja hänen hoviväelleen tarjottiin ruokaa kaksi kertaa päivässä. Kello yhdeksän ja keskipäivän välillä kaikki istuivat aamiaispöytään, ja päivällinen syötiin kello kolmen ja kuuden välillä. Päivittäinen ruokalaji oli karhunputkikeitto, joka valmistettiin erityisesti hapatetuista kasvin varsista, nuorista lehdistä ja versoista. Karhunputkikeitto oli suosittua myös Länsi-Euroopan hoveissa: samanlaisia keittoja söivät esimerkiksi Tudorit Englannissa. Lisäksi Barbaran pöytä notkui aina lihasta. Kerrotaan, että palvelijat maksoivat kauppiaille erilaisesta lihasta päivittäin jopa 50 kultarahaa – keskitason virkamiehen (esimerkiksi kuninkaan apteekkarin) koko vuoden palkan. Vallitsevina olivat naudan- ja vasikanliha, hieman harvemmin lammas, ja sianlihaa kuningatar söi tuskin lainkaan, ellei lasketa silavaa, maksaa ja kärtyjä. Kokkien piti käsitellä päivittäin kymmeniä lintuja: kanoja, ankkoja, hanhia, kuohittuja kukkoja, joskus riikinkukkoja, sekä monenlaista riistaa – pikkulinnuista sepelkyyhkyihin ja peltopyihin. Paastopäivinä liha korvattiin kalalla: hauella, suutarilla ja lohella. Lisäksi palvelijat toivat Hallitsijoiden palatsin keittiöön päivittäin useita koreja maitotuotteita: voita, juustoa, rahkaa, maitoa ja kermaa. Makeasta kermasta valmistettiin pieniä pyöreitä juustoja, ja rahkapullista tuli yksi Barbara Radziwiłłin lempiruoista. Hän oli bigosin ystävä – se on perinteinen puolalainen hapankaalipata, jossa on paloiteltua lihaa. Hänen keittiönsä vihannesvalikoima ei juuri eronnut nykyliettualaisen mieltymyksistä: herneitä, piparjuurta, pinaattia, sipulia, nauriita, tattaria, persiljaa, palsternakkaa ja kaalia.rnrnSäilyneiden asiakirjojen perusteella Barbara Radziwiłłin kokit tilasivat päivittäin uskomattomia määriä kananmunia. Osa niistä sekoitettiin epäilemättä piparkakkutaikinaan. Barbara piti piparkakuista niin paljon (erityisesti hillon kanssa), että hänen pöytänsä katettiin vastaleivotuilla leivonnaisilla kahdesti päivässä. Lisäksi kokit leipoivat rinkeleitä ja valmistivat ruusuvedellä maustettuja makeisia. Barbara Radziwiłłin lempihedelmiä olivat appelsiinit ja päärynät. Hänen pöytäänsä päivittäin tarjotut appelsiinit maksoivat tuolloin yhden kultarahan kappaleelta. Aterioidessaan Barbara joi useimmiten viiniä, vaikka palvelijat huolehtivat myös simasta ja oluesta.
Millaisista astioista Barbara söi?
Naituaan Barbaran salaa ruhtinas Sigismund August tilasi lähtiessään pitkäksi aikaa Vilnasta erityisen kirkkaasta lasista valmistetun astiaston suojellakseen Barbaraa myrkyttäjiltä.rnrnKvartsin puhdistaminen luonnollisesti oli erityisen vaikeaa, ja lasissa oli vihertäviä epäpuhtauksia. Ruhtinattaren erityistä kirkasta lasiastiastoa säilytettiin tarkoitusta varten tehdyssä lukittavassa arkussa. Vastuuhenkilö avasi sen ennen kuin Barbara söi.
Mikä oli Barbara Radziwiłłin kuolinsyy?
Kuningatar Barbara kuoli 30-vuotiaana, vain viisi kuukautta kruunajaistensa jälkeen. Liikkui huhuja, että hän oli saanut kuningataräiti Bona Sforzan myrkkyä. Tutkijoiden mukaan hänen kuolinsyynsä oli lisääntymiselinten alueen syöpä. Se on jälleen yksi arvoitus, joka on jäänyt ajan virtaan, sillä Radziwiłłien suku oli tunnettu terveydestään ja kestävyydestään, ja sen jälkeläiset elivät pitkään. Barbara oli aikalaisten mukaan hyvin elinvoimainen, aktiivinen ja urheilullinen nuori nainen. Vaikka tarina tapahtui lähes viisisataa vuotta sitten, romanttisen myytin voima kasvaa, ja Barbara Radziwiłł tunnustetaan kaikkien aikojen kirkkaimmaksi Vilnan legendaksi.
Missä Barbara Radziwiłłin hauta on?
Kuningas Sigismund August rakennutti kirkkoa Vilnan alalinnan alueelle ja aikoi sen omaksi ja kuningatar Barbaran hautapaikaksi. Kirkko jäi kuitenkin keskeneräiseksi. Kuningatar Barbara Radziwiłłin maalliset jäännökset tuotiin Krakovasta Vilnaan ja haudattiin juhlallisesti Vilnan katedraaliin saman kappelin alle, jossa ruhtinas Sigismund Augustin uskotaan vihityn salaa hänen kanssaan. Silminnäkijöiden mukaan kuningas saattoi hänen jäännöksiään, joita kuljetettiin neljän mustan hevosen vetämissä erityisissä vaunuissa. Asutuksissa Sigismund August laskeutui hevosen selästä ja kulki jalan vaunujen perässä.rnrnKuningattaren jäännösten paikka unohtui joksikin aikaa. Vuonna 1931 Neris-joen suuren tulvan jälkeen basilikan perustuksia ja seiniä oli vahvistettava. Vilna kuului tuolloin Puolalle. Sattumalta, kun työmiehet tekivät korjaustöitä, löydettiin suuriruhtinas ja Puolan kuningas Aleksanterin sekä Sigismund Augustin molempien vaimojen – Elisabet Habsburgilaisen ja Barbara Radziwiłłin – jäännökset.rnrnJäännösten tutkimisen jälkeen ne haudattiin uudelleen Vilnan katedraalin holvien erityiseen mausoleumiin, joka on nykyään avoinna vierailijoille.
Sigismund August
Kuka oli ja on Sigismund August?
Sigismund August (1520–1572) – Jagellonien dynastian viimeinen hallitsija. Vuonna 1544, 24-vuotiaana, hän asettui Vilnaan Liettuan suuriruhtinaana ja otti koko vallan Liettuassa käsiinsä. Isänsä kuoltua vuonna 1548 Sigismund Augustista tuli Liettuan ja Puolan hallitsija.rnrnNuorta prinssiä holhosi ja hemmotteli 17-vuotiaaksi asti hänen äitinsä, kuningatar Bona Sforza. Äitinsä hovinaisten ympäröimänä August opiskeli kieliä, filosofiaa, taidetta ja rakkauden salaisuuksia.rnrnHän kylvi valtioon uudenlaisen, humanismin aatteisiin perustuvan ajattelutavan ja uudet muodit, ja hänen ja hänen isänsä hallitusvuosia kutsutaan Liettuan suuriruhtinaskunnan kulta-ajaksi. Romantikoille tämä hallitsija on jäänyt mieleen ennen kaikkea kuolemattoman kuninkaallisen rakkaustarinan sankarina, joka teki Barbara Radziwiłłin ja hänen sukunsa nimen kuuluisaksi ikuisiksi ajoiksi.
Kuinka monta kertaa Sigismund August oli naimisissa? Oliko hänellä lapsia?
Hän oli naimisissa kolme kertaa, mutta lapsia hänelle ei syntynyt. Hänen ensimmäinen ja kolmas vaimonsa olivat sisaruksia, Habsburgien dynastian prinsessat Elisabet ja Katariina. Toinen vaimo oli Barbara Radziwiłł.
Millainen oli suuriruhtinas Sigismund Augustin hovi Vilnassa?
Tultuaan Liettuan tosiasialliseksi hallitsijaksi Sigismund August perusti Vilnaan loistavan hovin ja saattoi linnamäen juurelle valmiiksi isänsä aloittaman renessanssityylisen suuriruhtinaiden palatsin. Hänen hallituskaudellaan Vilnasta tuli yksi Itä-Euroopan kauneimmista kaupungeista, jossa asui ja työskenteli paljon italialaisia rakentajia, käsityöläisiä ja humanistioppineita. Sigismund August oli koonnut tänne paljon taideteoksia ja rikkaan kirjaston, jonka hän myöhemmin lahjoitti jesuiittakollegiolle.rnrnSigismund Augustin nimeen liittyvät erottamattomasti myös muut tärkeät taloudelliset ja poliittiset muutokset, joista tunnetuin on valakkauudistus, jonka hänen äitinsä Bona Sforza aloitti omilla maillaan, sekä Lublinin unioni.
Mikä oli suuriruhtinas ja kuningas Sigismund Augustin uskonto?
Liettuan suuriruhtinas ja Puolan kuningas Sigismund August tunnusti katolista uskoa, mutta suhtautui myönteisesti myös reformoitujen aatteisiin.rnrnSigismund Augustin hallitessa Liettuassa ja Puolassa reformaatioliike (1500–1600-luvuilla) levisi enemmän kuin minään muuna aikana. Poliittisista ja henkilökohtaisista syistä (Barbara Radziwiłłin veli ja serkku olivat reformoituja) Sigismund August suvaitsi tätä liikettä jonkin aikaa, mutta etenkin hallituskautensa loppua kohti hän tuki katolilaisia eikä estänyt heitä taistelemasta reformaatiota vastaan.
Historia ja paikat
Miten Liettua ja Puola yhdistyivät 1500-luvulla?
Lublinin unioni (puol. Unia lubelska) – Puolan kuningaskunnan ja Liettuan suuriruhtinaskunnan yhdistäminen vuonna 1569 Puola-Liettuaksi (Kahden kansan tasavallaksi). Tärkein unioniin johtanut ulkoinen tekijä olivat 1500-luvun sodat alueella. Sodissa Liettuan ruteenialaisista maista vahvistuvaa Moskovan suuriruhtinaskuntaa vastaan menetettiin paljon alueita, ja valtion talous ja yhteiskunta köyhtyivät.rnrnLiivinmaan sodan alettua vuonna 1558 Liettuan suuriruhtinaskunnan armeijan oli taisteltava kahdella rintamalla. Vuonna 1560 Venäjä valtasi suuren osan Liivinmaasta. 25. helmikuuta 1564 Venäjän armeija valtasi Polotskin ja valmistautui hyökkäämään Vilnaan. Puolustukseen tarvittiin Puolan tukea, ja Puola suostui auttamaan vain unionin solmimista vastaan. 13. maaliskuuta 1564 Varsovan sejmissä hyväksyttiin pöytäkirja, jossa määrättiin Liettuan suuriruhtinaskunnan unionista Puolan kuningaskunnan kanssa.
Mikä on Vilna?
Vilna on Liettuan pääkaupunki, hallitsijoiden kaupunki, tärkein kulttuuri- ja tiedekeskus. Vilnan nimi on peräisin kaupungin halki virtaavasta Vilnia-joesta. Epävirallisesti paikka, jossa kaksi jokea, Vilnia ja Vilija (nykyään Neris), kohtaavat, on ollut asuttuna 200-luvulta ennen Kristusta. Virallisesti kaupunki johtaa alkunsa Liettuan suuriruhtinas Gediminasin vuoden 1323 kirjeistä Länsi-Euroopan kaupungeille, joissa Vilna mainitaan pääkaupunkina.rnrnKaupunki sijaitsee matalilla kukkuloilla, ja se on tunnettu UNESCOn suojelemasta vanhastakaupungistaan, romanttisesta tunnelmastaan ja runsaista viheralueistaan. Nykyään Liettuan pääkaupunki on moderni, nykyaikainen mutta samalla kodikas ja vieraanvarainen kaupunki, täynnä kulttuuria ja luovuutta. Se on kaupunki, jossa veistokset puhuvat, musiikki soi, luodaan internet-startupeja ja pelejä ja jossa tuoksuu hyvä ruoka ja seikkailu. Vilnan keskustaan voi saapua veneellä, nousta nurmikolta kuumailmapallolla, poimia keväällä sinivuokkoja metsästä keskellä kaupunkia tai laskea tähtiä noustuaan mille tahansa vehreälle kukkulalle kaupungin keskustassa.rnrnVilnan kirkkain ja kuuluisin romanttinen tarina on 1500-luvun tulevan kuninkaan Sigismund Augustin ja Vilnan kaunottaren, ylhäisen nuoren lesken Barbara Radziwiłłin rakkauslegenda.rnrnSe loi ikuisiksi ajoiksi Vilnan romanttisen koodin, jonka jokainen paikallinen asukas tuntee ja jonka jokainen vierailija aistii.rnrnVilnan kuninkaallinen rakkaustarina on renessanssiajan perintö ja vaalittu, näkymätön kaupungin diadeemi. Vilnassa ratkaistiin useamman kuninkaallista verta olevan henkilön kohtalo.rnrnLokakuussa 1562 Liettuan suuriruhtinaan ja Puolan kuninkaan Sigismund Augustin sisar Katariina avioitui Vilnassa Suomen herttuan Juhana Vaasan kanssa.rnrnKuusi vuotta myöhemmin Katariinasta ja Juhanasta tuli Ruotsin kuningaskunnan hallitsijat, ja heidän jälkeläisensä hallitsivat Liettuaa ja Puolaa 1600-luvulla. Katariina avioitui Vilnassa 36-vuotiaana 11 vuotta nuoremman prinssin kanssa.
Miten Katariina Jagellonicasta tuli Ruotsin kuningatar?
Heidän matkatessaan Suomeen Venäjän tsaari Iivana Julman joukot yrittivät pysäyttää ja siepata Katariinan, sillä tsaari halusi myös naida Puolan prinsessan, mutta kuningas Sigismund August kieltäytyi antamasta sisartaan Venäjän hallitsijalle.rnrnNuoripari onnistui välttämään tsaarin joukkojen väijytyksen, ja erittäin vaikean, seikkailuntäyteisen kahden kuukauden matkan jälkeen pari saapui vihdoin Turkuun, joka oli silloinen Suomen pääkaupunki.rnrnJuhanan veli, Ruotsin kuningas Eerik XIV, sairastui mielisairauteen. Ruotsin ylimystö yhdistyi, nousi kapinaan ja syöksi Eerikin valtaistuimelta. Vuonna 1569 Katariina ja Juhana kruunattiin Uppsalan tuomiokirkossa kuningattareksi ja kuninkaaksi.
Mikä on Uppsala?
Uppsala on yksi Ruotsin vanhimmista kaupungeista, 71 km:n päässä pääkaupunki Tukholmasta. Se tunnettiin nimellä Östra Aros 1200-luvulle asti, jolloin se otti nimen Uppsala. Nykyään Uppsala on yksi Ruotsin neljästä suurimmasta kaupungista, ja se on tunnettu muun muassa historiastaan, yliopistoistaan ja upeasta tuomiokirkostaan.rnrnUppsala on Ruotsin arkkipiispan istuin, ja siellä kruunattiin satojen vuosien ajan Ruotsin kuninkaat ja kuningattaret. Vaikka tuomiokirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1270, se vihittiin vasta vuonna 1435, yli 160 vuotta myöhemmin. Eerik XIV:n seuraajaksi tuli Katariina Jagellonican puoliso Juhana III. Katariina Jagellonica on haudattu Uppsalan tuomiokirkkoon.
Mikä on Krakova?
Krakova on Puolan toiseksi suurin ja yksi sen vanhimmista kaupungeista. Veiksel-joen varrella Vähä-Puolan voivodikunnassa sijaitseva kaupunki on peräisin 600-luvulta. Krakova oli Puolan virallinen pääkaupunki vuoteen 1596 asti ja perinteisesti yksi Puolan akateemisen, taloudellisen, kulttuurisen ja taiteellisen elämän johtavista keskuksista. Vanhakaupunki, yksi Euroopan kauneimmista, ja Wawelin kuninkaallinen linna on merkitty UNESCOn maailmanperintöluetteloon.rnrnKaupunki kasvoi kivikautisesta asutuksesta Puolan toiseksi tärkeimmäksi kaupungiksi. Krakova on Puolan tärkein kansallinen akateeminen ja taidekeskus.rnrnKrakovan Wawelin linna oli pitkään Puolan kuninkaiden linna, ja Wawelin katedraaliin on haudattu kuningas Sigismund August.
Miten Krakova liittyy suuriruhtinas Sigismund Augustin ja Barbara Radziwiłłin rakkaustarinaan?
13. helmikuuta 1549 Sigismund ja Barbara saapuivat Krakovaan – silloiseen Puolan kuninkaiden kaupunkiin. Wawelissa August hemmotteli Barbaraa ylellisellä elämäntavalla ja kalliilla lahjoilla. Vaikka Barbaralla oli valtava vaikutusvalta Sigismund Augustiin, häntä ei kiinnostanut politiikka, toisin kuin hänen kunnianhimoinen serkkunsa Mikołaj Radziwiłł Musta ja veljensä Mikołaj Radziwiłł Punainen. Kun he työskentelivät Augustin kanssa varmistaakseen hänelle Puolan kruunun, hän ei tehnyt mitään eleitä ansaitakseen ylimystön tuen tai kansan suosion. Kun ehdotettiin kompromissia – tunnustaa Barbara Sigismund Augustin vaimoksi, mutta olla kruunaamatta häntä Puolan kuningattareksi – Sigismund August kieltäytyi. Kesällä 1549, suojautuakseen mahdolliselta aseelliselta kapinalta, Sigismund August solmi liiton Unkarin kuninkaan Ferdinandin kanssa. Saadakseen paavilta Barbaran kruunaamisen sallivan määräyksen Sigismund August antoi harhaoppia vastaan säädöksen; se oli kiistanalainen askel maassa, jossa asui paljon ortodokseja. Hän yritti myös uhkailla, lahjoa tai muuten taivutella puolalaisia ylimyksiä olemaan vastustamatta avioliittoa. Hänen äitinsä, kuningatar Bona Sforza, yksi tämän avioliiton kiivaimmista vastustajista, poistettiin kuninkaan hovista ja lähetettiin Masoviaan.rnrn7. joulukuuta 1550 Wawelin (Krakova) katedraalissa Barbara Radziwiłł tunnustettiin ja kruunattiin Puolan kuningattareksi.
Tällaista kysymystä ei löytynyt.
Ettekö löytänyt vastausta?
Kirjoittakaa meille – vastaamme mielellämme.
Ota yhteyttäHaluatteko jakaa ilonne, huomion tai idean? Kirjoita hoville →
Jos teksti on liian pientä, voitte suurentaa sitä: tietokoneella – painike ”Suurempi teksti” näytön vasemmassa alakulmassa, puhelimessa – valikko (☰ ylhäällä vasemmalla). Tai painakaa vain: